Isak Edvard Sjöman kokosi ensimmäisen suomenkielisen nimipäiväkalenterin. Siitä tuli perusta myös nykypäivän nimipäiville.
Kansallisuusaatteen myötä myös nimipäiväkalenterien nimet alkoivat suomalaistua. Aiemmin kalenterien nimet olivat olleet lähinnä kirkollisten pyhimysten nimiä, nimiä joita suomalaiset eivät lapsilleen antaneet. Isak Edvard Sjöman julkaisi "Siveä. Kauno-annakka 1865" -kirjasen vuonna 1864. Kirja sisälsi vuoden 1865 nimipäiväkalenterin. Tämä almanakka on ollut merkittävässä roolissa myös myös myöhempien nimipäiväkalenterien pohjana.
Seuraavassa Sjömanin kalenterin nimipäivät aikajärjestyksessä.
Yllä almanakan nimissä alunperin v-kirjaimet olivat w-kirjaimia, mutta nuo on nyt siis tähän listaan nykyaikaistettu. V-kirjainhan ei kirjan julkaistaessa ollut suomen kirjaimistossa käytössä. Alkuperäisesti teoksen nimikin oli siis "Siweä. Kauno-annakka 1865".
Isak Edward Sjöman (1840-1912) toimi Marttilan kylän nimismiehenä 1867-1903. Hänen muita teoksiaan olivat "Siweä. Kauno-annakan" lisäksi myös esimerkiksi "Neuvoja mehiläishoidossa", 1895 ja "Puolituhatta vuotta Marttilan seurakuntain vaiheista", 1909.
Sjöman harmittelee kirjasessaan, että Suomessa ei omalla kielellä ole vielä ilmestynyt ensimmäistäkään nimipäiväalmanakkaa. Tämän puutteen hän halusi poistaa ja nostaa Suomen tälläkin saralla muiden sivistysmaiden joukkoon. Tarkoituksena oli tarjota suomenkielisiä nimipäiviä ja nimiä kansan käyttöön. Listauksessa on niin suomalaisperäisiä nimiä kuin myös suomalaisia muunnoksia muunkielisistä nimistä, jotka olivat tuolloin käytössä.
Sjömanin almanakan nimistä suuri osa on nykyäänkin yhä käytössä ja monet jopa suosituimpien nimien joukossa. Toiset sen sijaan ovat painuneet unholaan, mutta kuka tietää, josko nimien joukosta nousisi vielä tulevaisuuden suosikkinimiäkin. Miltä kuulostaisivat Aakusta, Aatolvi, Aika, Ailas, Aita, Akates, Akileia, Alio, Alkia, Asmalo, Eivaro, Hama, Helas, Helevä, Helmo, Herna, Hieno, Hinta, Ihannelma, Iisrael, Imannes, Imara, Joutsen, Junni, Juolas, Juolia, Jämeä, Kaimas, Kaino, Kamillo, Kave, Keilo, Kelmä, Kelto, Kernas, Kesti, Keula, Kihla, Kuismo, Käpsä, Lakso, Lavia, Leiho, Leima, Leivo, Lemmes, Lento, Luonne, Luori, Maalin, Mahla, Malja, Miera, Niilla, Oimo, Pallio, Ponttu, Rimpi, Sakki, Saleva, Saukar, Sauma, Saunio, Sauramo, Seimikki, Seppele, Seura, Siera, Siivo, Silmä, Silpo, Silta, Sointo, Suoja, Suosio, Taima, Talja, Talma, Telta, Tieto, Tomia, Turva, Uuvana, Vahva, Valama, Vapeli, Vene, Vitjakka, Väkevä tai Ystävä? Monista nimistä ei enää oikein tiedä, kummalle sukupuolelle nimi olisi tarkoitettu ja jotkut ovat myös nykyään leimaantuneet sukunimiksi (kuten Tainio, Hintsa, Aro, Aalto), joten nimilain mukaan niitä ei kenties voisi enää etunimiksi antaa.
Kirjoittaja:
Lähteet ja lisätiedot:
Isak Edvard Sjöman: Siweä. Kauno-annakka, Turku 1864
Julkaistu: 30.1.2023
Luontonimet
Luontonimeä kantaa ensimmäisenä etunimenään liki 340 tuhatta suomalaista. Luontonimet ovat paljon yleisempiä naisilla kuin miehillä. Luontonimisten määrä on hiukan laskenut viime vuodesta. Katso lista kaikista luontonimistä väestörekisterissä.
Muinaissuomalaiset nimet
Muinaissuomalaiset nimet ovat ajalta ennen kristinuskoa. Ne ovat yleistyneet jälleen kansallisromantiikan myötä. Nykyään muinaisnimi on hiukan harvinaisempi ensimmäisenä etunimenä. Miehillä muinaisnimiä on huomattavasti enemmän kuin naisilla.
Naisten ja miesten yhteiset nimipäivät
Suomenkielisessä kalenterissa on 23 päivää ja suomenruotsalaisessa 59 päivää, jolloin naisilla ja miehillä on yhteinen nimipäivä. Katso listaukset artikkelista.
Harvinaiset nimet, joilla on nimipäivä
Suomalaisessa ja suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa on koko joukko nimiä, joiden ei yleisyytensä perusteella enää pitäisi niissä olla. Tämä artikkeli listaa ne. Näidenkin hienojen nimien soisi taas yleistyvän, vaikka nimipäiväkalenteriin päässeitä nimiä ei sieltä juuri poistetakaan.
Yleiset nimet ilman nimipäivää
Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin pääsemiseksi on vakiintunut 500 nimen kantajan vaatimus ensimmäisenä etunimenä. Tässä artikkelissa listaamme nimet, joilla olisi tämän rajan perusteella oikeus saada virallinen nimipäivä, mutta joilla jostain syystä ei nimipäivää ole.