Suomalaiset nimet ovat kertoneet kantajansa kohtalon, niillä on kunnioitettu pyhimyksiä ja ovatpa ne kuvanneet tarmoa tai ihanteellisuutta. Nykynimistö kuvaa koko nimihistoriamme kirjoa. Entä voimmeko jostakin ennustaa tulevaisuuden nimet?
Vaikka tallennettua tietoa suomalaisista nimistä löytyy vasta 1500-luvulta lähtien veroluetteloiden myötä, esiintyy tätäkin varhaisempia etunimiä vanhassa kansanrunoudessa.
Suomalaiseen kulttuuriin on kautta aikojen kuulunut lasten nimeäminen edesmenneiden sukulaisten mukaan. Aikana ennen kristinuskoa oli ennen nimeämistä varmistettava kuka esivanhemmistaan lapsi oli uudestisyntyneenä. Lapsi saikin nimensä sen mukaan, kuka esivanhempi vanhemman uniin ilmestyi.
Muinaissuomalaisille nimille olennaista oli niihin liittyvä merkitys, sillä niiden uskottiin kertovan ihmisen kohtalo. Esimerkiksi Utojousi tarkoitti kauas osuvaa nuolta ja Ihalempi kauan haluttua ja toivottua.
Koska lapsen nimen uskottiin kertovan myös hänen kyvyistään ja ominaisuuksistaan, saatettiin nimi antaa myös jumalten mukaan. Niinpä lapsesta saattoi tulla esimerkiksi Ukko tai Ahti.
Pronssi- ja rautakaudella lisääntynyt kanssakäyminen naapurikansojen kanssa toi uusia tuulia muinaissuomalaiseen nimistöön. Lainanimet olivat sekä germaanisia että skandinaavisia. Esimerkiksi Tuure oli alunperin Thor tai Thore.
Kyllikki, Tuulikki, Talvikki, Mielikki ja Terhikki ovat olleet muinaisia naisten nimiä, mutta muista ei ole jäänyt tietoa.
1000-luvun ristiretket uudistivat suomalaista nimistöä rajusti. Vanhat pakananimet saivat väistyä kristillisten nimien tieltä. On kuitenkin epätodennäköistä, että vanhat nimet olisivat kokonaan kadonneet, ne saattoivat elää yhä ihmisten kutsumaniminä virallisen nimen ohella. Joillain nimillä saattaa olla sekä pakanallinen että kristillinen tausta. Esimerkiksi Pekka-nimen juuret saattavat olla muinaisessa Pekko-jumalassa, joka kristinuskon myötä on yhdistetty Pietariin.
Aluksi nimet olivat suoraan lainattuja, mutta ajan myötä ne suomalaistuivat ja lyhenivät. Suurella osalla nykypäivän almanakan nimistä onkin juuri tällainen tausta. Esimerkiksi Kerttu on muunnos Gertrud-pyhimyksen nimestä. Nikon ja Teemun juuret puolestaan ovat Nikodemuksessa.
1800-ja 1900-luvun vaihteessa Suomi sai osansa Euroopan kansallisuusaatteesta. Nimet olivat yksi keino korostaa oman maan historiaa ja kansanperinnettä. Kalevalasta tutut nimet, kuten Vellamo ja Aino, nousivat muotiin.
Kansallisromantiikan ohella 1900-luvun alkupuolen nimiin vaikuttivat sodat. Talvi- ja jatkosota saivat ihmiset suosimaan pojilla rohkeutta ja tarmoa puhkuvia nimiä, kuten Urho ja Taisto. Tyttöjen nimissä taas esiintyi paljon ihanteellisia luonteenpiirteitä. Tälläisiä nimiä olivat esimerkiksi Rauha ja Helli.
Monet 1900-luvun alun nimet olivat kaksitavuisia ja monissa esiintyi r- ja t-kirjaimia tuomassa ryhtiä ja jämäkkyyttä. Vuosisadan puolivälissä myös yhdysnimet yleistyivät.
1960-luvun jälkeinen Suomi oli muutosten keskellä. Teollistuminen ja kehittynyt teknologia loivat pohjan modernille yhteiskunnalle. Modernisoituminen näkyi myös nimissä. Nyt suosittiin nimiä jotka sisälsivät pehmeitä kirjaimia, kuten m:ää n:ää ja j:tä. Sotien aikaiset nimet saivatkin väistyä esimerkiksi Minnan, Sannan ja Janin tieltä.
Lisäksi luontoaiheiset nimet, kuten Lumi, Sade ja Pilvi, nousivat uudelleen suosioon viime vuosisadan loppupuolella.
Vuosien 2010-2014 suosituimmissa nimissä näkyy lähes koko Suomen nimihistoria. Kymmeneen suosituimpaan nimeen kuuluvat Kalevalasta tutut Ilmari ja Aino sekä 1900-luvun alkupuolen sota-aikoinakin suosiossa olleet Ilona ja Onni. Lisäksi vahvasti raamatulliset nimet, kuten Johannes ja Mikael ovat säilyttäneet suosionsa.
Vaikka suosituimmat nimet ovat melko perinteisiä, harvinaisia nimiä on kuitenkin moninkertaisesti enemmän kuin almanakassa esiintyviä. Joukosta löytyy myös paljon täysin ainutkertaisia nimiä. Suomesta löytyy muun muassa Puromatti ja Ruusunmarja.
Yksi keino ennustaa lasten tulevaa nimimuotia on tarkkailla lemmikeiden nimiä. Esimerkiksi perinteisesti koirien niminä pidetyt Luna ja Remu kasvattavat jatkuvasti suosiotaan ihmisten niminä.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/nimi_tekee_ihmisen/7459213
https://www.hs.fi/tiede/a1431312800557
https://www.vaestorekisterikeskus.fi
https://www.hs.fi/sunnuntai/a1425011974312
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/4575-nimimuoti-muutoksessa
Patjas, Liisa-Maria - Kortesuo, Katleena 2015: Uusi etunimikirja Aadasta Äijöön, Karisto Oy
Julkaistu: 3.6.2015