Jutut »

Viskurilaki määrää etunimien rakennetta

Viskurilaki on kielitieteen käsite. Sen mukaan kielessä raskaammat ainekset ikään viskautuvat jälkimmäisiksi. Tämä näkyy myös nimissä. Ensimmäiset etunimet ovat rakenteeltaan kevyempiä, kaksitavuisia, ja jälkimmäiset raskaampia, kolmitavuisia.

Suosituimmat ensimmäiset etunimet ovat lähes yksinomaan kaksitavuisia ja niiden viimeinen kirjain on vokaali, esimerkiksi nimessä Tuula. Suosituimmat muut etunimet taas ovat suurimmaksi osaksi kolmitavuisia ja viimeisenä kirjaimena vokaali, kuten nimessä Anneli. Mikäli muu etunimi onkin kaksitavuinen, päättyy se yleensä konsonanttiin, kuten nimessä Maarit. Konsonanttiin päättyminen tekee sanasta raskaamman. Edellä kuvatun näkee tarkastellessa naisten ja miesten yleisimpiä ensimmäisiä etunimiä sekä toisaalta naisten ja miesten yleisimpiä muita etunimiä. Tämä periaate, jossa kielen raskaammat ainekset viskautuvat lauseen loppuun, kulkee kielitieteessä nimellä viskurilaki.

Miesten ja naisten ensimmäisissä ja etunimissä eli kutsumanimissä painottuu siis lyhyys. Toisaalta ensinimet harvemmin ovat yksitavuisia. Viskurilaista riippumattakin on varmasti tarkoituksenmukaista, että puhuteltaessa toista nimi on helppo lausua, mutta ei toisaalta ole niin lyhyt, että kuulija ei sitä havaitse.

Viskurilaki pätee kielenkäytössä muutenkin

Viskurilaista on esimerkkejä muualtakin kuin nimistön suhteen. Esimerkiksi Ranskan tasavallan tunnuslause "Liberté, Égalité, Fraternité" olisi suoraan tässä järjestyksessä käännetty "vapaus, tasa-arvo, veljeys", mutta se kuulostaa hassulta, sillä se on viskurilain vastainen. Näin ilmaus onkin käännetty muotoon "vapaus, veljeys, tasa-arvo". Myös naisen nimenä paremmin sopii Tuula Anneli kuin päinvastainen Anneli Tuula. Eikä viskurilaki ole vain suomalainen ilmiö, vaan se on monissa kielissä havaittu periaate, englanniksi sen nimi on "principle of end-weight".

Nimen ja sanan raskautta määrittää se, kuinka monta tavua siinä on tai kuinka pitkä se on, myös konsonantteja pidetään vokaaleja raskaampina. Esimerkiksi nimi Mikko on raskaampi kuin nimi Tiina.

Itse viskurilaki johtuu oletettavasti siitä, että ihmisen on helpompi käsittää lause, kun ajatuksellisesti raskaammat rakenteet tulevat lauseen esittämän ajatuksen lopuksi. Toisaalta myös tutut tai helpot asiat tulevat lauseessa alkuun ja uudet tai vaikeat asiat lauseen loppuun. Näin työmuistissa ei tarvitse pitää niin paljoa tavaraa lauseen kuuntelemisen tai lukemisen aikana. Esimerkiksi "Kun suljet pakastimen heti käytön jälkeen, säästät sähköä" on vaikeampi kuin "Säästät sähköä, kun suljet pakastimen heti käytön jälkeen".

Eero Kiviniemen tulokset viskurilaista etunimissä

Suomen nimekkäin nimistöntutkija Eero Kiviniemi ottaa esille kirjassaan "Suomalaiset etunimet" sen seikan, että kun henkilöllä onkin kolme etunimeä, tuntuu viskurilaki ikään kuin murtuvan. Hän kertoo nimien ja viskurilain suhteen keskeisimmät tuloksensa:

Koska etu- ja sukunimilain mukaan etunimiä voi olla peräti neljä, antaa tämä se taas uusia mahdollisuuksia viskurilain ilmenemiselle etunimissä ja etunimien ja sukunimen muodostamassa kokonaisuudessa.

Kirjoittaja:

Arkikoodi

Lähteet ja lisätiedot:

Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet, 2006

ThoughtCo.: Definition and Examples of End Weight in Grammar

Finlex: Etu- ja sukunimilaki

Päivitetty: 2.2.2023

Julkaistu: 1.2.2023

Uusimmat samoilla tageilla varustetut:

Naisten yleisimmät etunimet 2024
Naisten yleisimmät ensimmäiset etunimet ovat Anne, Tuula ja Päivi. Listauksessa on 100 yleisintä nimeä.

Miesten yleisimmät etunimet 2024
Miesten yleisimmät ensimmäiset etunimet ovat Juha, Timo ja Matti. Listaus kattaa 100 nimeä.

Naisten yleisimmät kaikki etunimet 2024
Listaus kattaa niin ensimmäiset kuin muutkin etunimet. Listalla on 100 nimeä.

Miesten yleisimmät kaikki etunimet 2024
Listaus kattaa niin ensimmäiset kuin muutkin etunimet. Listalla on 100 nimeä.

Naisten yleisimmät muut kuin ensimmäiset etunimet 2024
Naisten yleisimmät muut kuin ensimmäiset etunimet ovat Maria, Anneli ja Helena. Listassa on 100 yleisintä nimeä.