Virallinen liputuspäivä 6.12.
Suomen itsenäisyyspäivä on myös kansallispäivä. 6.12.1917 Suomen eduskunta hyväksyi senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen. Itsenäisyyttä on koeteltu sisällissodalla, talvisodalla, jatkosodalla ja Lapin sodalla; kansakunta ja sen itsenäisyys on ne kaikki kestänyt.
Venäjän tsaari Nikolai II joutui luopumaan vallasta vuonna 1917 helmikuun vallankumouksen seurauksena.
Mainittakoon, että helmikuun vallankumous sai alkunsa naisten protesteista Pietarissa kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.1917. Päivämäärä oli Venäjällä 13 vuorokautta aikaisempi eli 23.2. johtuen siellä käytetystä juliaanisesta kalenterista. Pietari oli tuolloin Venäjän pääkaupunki.
Valta Venäjällä päätyi väliaikaiselle hallitukselle, joka edusti liberaalia oikeistoa.
Venäjän vallankumous jatkui myöhemmin 'lokakuun vallankumouksella' 6.-8.11.1917, jossa sosialistiset bolševikit ottivat vallan väliaikaiselta hallitukselta.
Suomessa eduskunta julistautui tämän jälkeen korkeimman vallan käyttäjäksi 15.11.1917. P.E.Svinhufvudin johdolla senaatti antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen 4.12.1917 ja eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen kaksi päivää myöhemmin 6.12.1917 äänin 100-88.
Venäjällä vallankumous johti Venäjän sisällissotaan 1917-1922 bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä. Sisällissota päättyi bolševikkien voittoon ja Neuvostoliiton syntyyn vuonna 1922.
Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden 4.1.1918.
Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin johtamien joukkojen eli valkoisten ja Suomen kansanvaltuuskunnan joukkojen eli punaisten välillä 27.1.-15.5.1918. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea ja valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Saksa tuki valkoisia ja Venäjä punaisia. Sisällissota päättyi valkoisten voittoon. Sisällissota syvensi entisestään suomalaisten kahtiajakoa.
Niin Suomen itsenäistyminen kuin Suomen ja Venäjän sisällissodat käytiin ensimmäisen maailmansodan (28.7.1914-11.11.1918) aikana. Siinä keskenään taistelivat keskusvallat eli Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta sekä ympärysvallat eli tärkeimpinä Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat.
Ensimmäistä maailmansotaa voi pitää myös tärkeänä syynä tsaarin kukistumiselle ja Venäjän vallankumoukselle sekä sitä kautta toki se oli myös tausta Suomen itsenäistymiselle.
Ennen toista maailmansotaa Venäjän keisarikuntaan olivat kuuluneet Suomen lisäksi myös Viro, Latvia, Liettua sekä Puola. Sodan päätyttyä ympärysvaltojen voittoon neljä suurinta ympärysvaltaa Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia ja Italia suurelta osin päättivät rauhanehdoista ja aluejaoista.
Saksa tuomittiin yksin sotasyylliseksi ja se menetti siirtomaansa ja osia alueistaan.
Vaikka Venäjä oli periaatteessa voittajien puolella, oli sen sotamenestys ollut kehno ja lisäksi valta vaihtunut. Venäjää ei edes kutsuttu Pariisiin Versailles'n rauhaa solmimaan. Suomi oli jo itsenäinen mutta sen lisäksi Viro, Latvia, Liettua ja Puola irrotettiin Venäjästä. Myös Bessarabian alue irrotettiin Venäjästä ja liitettiin Romaniaan. Saksan lisäksi myös Venäjä oli ensimmäisen maailmansodan suuri häviäjä. Molemmat joutuivat luopumaan suurvalta-asemastaan.
Suomessa itsenäisyyspäivän ajankohdasta oli erimielisyyttä. Oikeisto halusi itsenäisyyspäiväksi sisällissodan päättymisen jälkeen tapahtuneen valkoisten voitonparaatin 16.5.1918 kunniaksi päiväksi 16.5. ja vasemmisto taas 15.11., sillä tuolloin 15.11.1917 oli eduskunta julistautunut ylimmän vallan käyttäjäksi.
Akateemisissa piireissä itsenäisyyspäivää vietettiin lopulta ensimmäistä kertaa 6.12.1918 eli sen kunniaksi, että eduskunta hyväksyi senaatin tekemän itsenäisyysjulistuksen. Itsenäisyyspäivää alettiin laajemmin juhlia 6.12. vuodesta 1919 eteenpäin. Tässä päivän valinnassa näkyy pyrkimys puolueettomuuteen.
Voitonparaatin päivä 16.5. toimi sen sijaan puolustusvoimien lippujuhlan päivänä vuoteen 1942 saakka, jolloin se siirrettiin päivämäärään 4.6.
Sisällissodan rikki repimä Suomi joutui taistelemaan itsenäisyytensä puolesta toisessa maailmansodassa valloitushaluisen Neuvostoliiton kanssa.
Toisen maailmansodan (1.9.1939-2.9.1945) taustalla oli Hitlerin Saksan halu saada takaisin ensimmäisessä maailmansodassa menettämiään alueita. Toisaalta myös Neuvostoliitto-Venäjä oli kokenut ensimmäisessä maailmansodassa nöyryytyksen.
Saksa teki juuri ennen toista maailmansotaa Neuvostoliiton kanssa Molotov-Ribbentrop-sopimuksen, jossa maat sopivat, etteivät ne hyökkäisi toistensa kimppuun.
Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi, Viro, Latvia ja osa tuolloista Puolaa sekä Romaniassa oleva Bessarabian alue katsottiin kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin ja Liettua sekä Puolan toinen puolisko kuuluvaksi Saksan etupiiriin.
Saksa aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan 1.9.1939. Neuvostoliitto taas hyökkäsi Puolaan 17.9.1939. Nämä hyökkäykset päättyivät ns. neljänteen! Puolan jakoon 6.10.1939 eli Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan Molotov-Ribbentrop-sopimuksen suuntaviivojen mukaisesti.
Tämän jälkeen Neuvostoliitto alkoi painostaa muuta 'omaa etupiiriään' eli Suomea, Viroa ja Latviaa, mutta myös Liettuaa. Neuvostoliitto vaati alueluovutuksia ja tukikohtia. Viro, Latvia ja Liettua eli Baltian maat taipuivat, mutta Suomi ei. Neuvostoliitto sijoitti Baltian maihin sotilastukikohtia ja hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 aloittaen näin talvisodan (30.11.1939-13.3.1940).
Talvisodassa Suomi menetti Karjalan ja Salla-Kuusamon alueen sekä joutui vuokraamaan tukikohta-alueen Hangosta. Talvisodan myötä kuitenkin kansan yhtenäisyys parani sisällissodan haavojen jäljiltä.
Kehnommin kävi Baltian maille, sillä ne Neuvostoliitto miehitti kokonaan kesällä 1940.
Toisessa maailmansodassa vastakkain olivat akselivallat ja liittoutuneet. Seuraavassa listaus maista niiden liittokuntaan liittymisen ajankohdan mukaan listattuna.
Huomionarvoista on Suomen asema ensin akselivaltojen puolella ja myöhemmin liittoutuneiden puolella.
Akselivallat
| Maa | Liittyminen |
|---|---|
| Saksa | |
| Italia | |
| Japani | |
| Unkari | 20.11.1940 |
| Romania | 23.11.1940 |
| Slovakia | 24.11.1940 |
| Bulgaria | 1.3.1941 |
| Kroatia | 10.4.1941 |
| Suomi | 25.6.1941 |
Liittoutuneet
| Maa | Liittyminen |
|---|---|
| Puola | 1939 |
| Ranska | 1939 |
| Iso-Britannia | 1939 |
| Australia | 1939 |
| Etelä-Afrikka | 1939 |
| Intia | 1939 |
| Kanada | 1939 |
| Uusi-Seelanti | 1939 |
| Alankomaat | 1940 |
| Belgia | 1940 |
| Norja | 1940 |
| Kreikka | 1940 |
| Jugoslavia | 1941 |
| Kiina | 1941 |
| Neuvostoliitto | kesäkuu 1941 |
| Yhdysvallat | 1941 |
| Brasilia | 1942 |
| Suomi | 1944 |
Saksa rikkoi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen ja hyökkäsi Neuvostoliittoa vastaan 22.6.1941. Näin myös Neuvostoliitto tuli vedetyksi sotaan liittoutuneiden puolelle Saksaa vastaan.
Suomi yhtyi Saksan hyökkäykseen 25.6.1941 ja tästä alkoi jatkosota (25.6.1941-19.9.1944). Tästä päivästä lähtien Suomen on myös laskettu kuuluneen Saksan liittolaisiin eli akselivaltoihin, vaikka mitään kirjallista liittolaissopimusta ei oltukaan laadittu. Saksalaiset myös sotivat Suomessa suomalaisten liittolaisina, eli he hyökkäsivät Lapin kautta Neuvostoliittoon.
Jatkosota päättyi Neuvostoliiton voittoon. Rauhanehtojen mukaan Suomen piti ajaa saksalaiset joukot pois Suomesta ja tämä johti Lapin sotaan Suomen ja Saksan välillä. Se oli viimein sota, jonka Suomi voitti. Tämän sodan myötä Suomi myös vaihtoi puolta toisessa maailmansodassa eli siirtyi akselivalloista liittoutuneiden puolelle Saksaa vastaan.
Toinen maailmansota päättyi Saksan ja akselivaltojen tappioon.
Suomen urhea taistelu talvisodassa oman itsenäisyytensä puolesta ylivoimaista vihollista vastaan huomioitiin laajasti myös ulkomailla. Puolan sota oli tuossa vaiheessa jo ohi ja maailma kohdisti huomionsa meihin.
Talvisodasta on tehty jopa yhdysvaltalainen elokuva Ski Patrol heti vuonna 1940. Tässä elokuvassa faktat tosin ovat vähän sinnepäin. Suomi on kuvattu alppimaana, jossa sotilaiden hiihtokohtaukset ovat laskettelua ja elämää vietetään tirolilaisasuissa alppimajoissa. Elokuvassa on vahva sodanvastainen viesti, olihan Yhdysvallat tuohon aikaan myös vielä sodan ulkopuolella ennen Japanin hyökkäystä Pearl Harboriin 7.12.1941.
Itsenäisyyspäivän vieton yhtenä perinteenä on Tuntematon sotilas -elokuvan katsominen. Tämä elokuva kertoo jatkosodan ajasta eli Suomen hyökkäyksestä Neuvostoliittoon. Elokuva on filmatisointi Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanista. Elokuviakin on kolme eri versiota: Edvin Laineen (1955), Rauni Mollbergin (1985) ja Aku Louhimiehen (2017) versiot.
Suomen itsenäisyys on tarina periksiantamattoman kansan tiestä maailman melskeissä. Suomi on ollut vaikeassa paikassa monta kertaa. Mitä yhtenäisempiä olemme, sitä varmemmin voimme itsenäisyytemme säilyttää ja sitä vahvistaa.
Suomen itsenäisyyspäivä
Suomen itsenäisyysjulistus
Suomen itsenäisyyden tunnustaminen
Lokakuun vallankumous
Helmikuun vallankumous
Ensimmäinen maailmansota
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Toinen maailmansota
Soviet invasion of Poland
Talvisota
Ski Patrol -elokuva (1940)
Operaatio Barbarossa
Wikipedia: Jatkosota
Suuri Perinnekirja, toim. Satu Aalto, Karisto, 4. painos, 2003