Kansainvälinen siirtolaisten päivä 18.12. tulee YK:n siirtotyöläisten sopimuksen hyväksymisestä 18.12.1990. Kyseinen sopimus on hyväksytty lähinnä maissa, joista siirtolaiset lähtevät, eikä niissä maissa, joihin siirtotyöläiset tulevat töihin. Vastaanottajamaiden kuten Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden keskeinen ongelma lienee, että laittomille siirtolaisille annetaan samat oikeudet kuin laillisillekin.
Wikipedia: Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista hyväksyttiin YK:ssa 18.12.1990.
Vuonna 1997 filippiiniläiset ja muiden Aasian maiden siirtolaisjärjestöt alkoivat juhlia 18.12. kansainvälisenä siirtolaisten solidaarisuuspäivänä. Päivämäärä valikoitui juuri YK:n sopimuksen hyväksymispäivästä. YK vahvisti päivän kansainväliseksi siirtolaisten päiväksi vuonna 2000.
Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista astui voimaan vasta 2003, eikä sitä ole hyväksytty suurimmassa osassa siirtolaisia vastaanottavista maista. Euroopan maista vain Bosnia-Herzegovina, Albania ja Turkki ovat mukana sopimuksessa ja ne ovat maita, joista siirtotyöläiset pääsääntöisesti lähtevät.
Sopimuksessa onkin mukana suurelta osin niitä maita, joista lähtee muualle paljon siirtotyöntekijöitä. Vastaanottavien maiden näkökulmasta sopimuksen keskeinen ongelma on, että se asettaa lailliset ja laittomat työntekijät samanlaiseen asemaan.
Siirtotyöläisten aseman kannalta on tietenkin ongelma, että sopimusta ei ole hyväksytty juuri niissä maissa, joissa siirtotyöläisiä on eniten, eli Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Suomessa Akava, SAK ja STTK ilmoittivat vuonna 2011 kannattavansa sopimusta. Niiden mukaan Suomen lainsäädäntö on jo nykyisellään pääosin linjassa sopimuksen kanssa. Sopimuksen voimaantulo tukisi myös YK:n työtä.
Wikipedia: Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista
UN: International Migrants Day 18 December
Wikipedia: International Migrants Day
Suomen YK-liitto: Kansainvälinen siirtolaisten päivä