MerkkipäivätMaailman maaperäpäivä (YK)
5.12.
Maaperäpäivää ehdotti alunperin International Union of Soil Sciences -järjestö vuonna 2002. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO tuki aloitetta. Lopulta YK:n yleiskokous vahvisti ensimmäiseksi kansainväliseksi maaperäpäiväksi 5.12.2014. Suomessa maaperän hoidosta kertoo esim. ympäristöministeriön ja muiden toimijoiden Maaperä kuntoon -sivusto.
Samassa yhteydessä kun YK julisti maaperäpäivän, myös vuosi 2015 julistettiin kansainväliseksi maaperävuodeksi.
Vesi on kaiken elämän ennakkoehto. Elämän säilyminen maapallolla on kiinni maaperästä sekä maaperän ja veden kohtalonyhteydestä. Ihminen on kuitenkin toiminnallaan lisännyt maaperän köyhtymistä ja eroosiota.
Suomessa ympäristöministeriö, ELY-keskukset, Suomen ympäristökeskus sekä kunnat työskentelevät yhdessä turvallisen maaperän ja pohjaveden puolesta ja ovat julkaisseet Maaperä kuntoon -sivuston.
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO on siis ollut maaperäpäivän aloitteentekijä sekä aktiivinen kampanjoija. FAO:n kampanjamateriaalin mukaan:
Maaperä ja vesi ovat välttämättömiä luonnonvaroja elämän ylläpitämiselle maapallolla
- Maaperä ja vesi luovat perustan ruoantuotannolle, ekosysteemeille ja ihmisten hyvinvoinnille. Kun tunnustamme näiden korvaamattoman roolin, voimme ryhtyä ennakoiviin toimiin niiden turvaamiseksi tuleville sukupolville.
- Maaperän eroosio ja tiivistyminen häiritsevät maaperän kykyä varastoida, tyhjentää ja suodattaa vettä ja lisäävät tulvien, maanvyörymien ja hiekka-/pölymyrskyjen riskiä.
- Maaperä ja vesi ovat kasvualusta, jossa kasvit kasvavat ja saavat tärkeitä ravintoaineita.
- Terveellä maaperällä on ratkaiseva rooli luonnollisena suodattimena, joka puhdistaa ja varastoi vettä sen tunkeutuessaan maahan.
- Sateiset maatalousjärjestelmät kattavat 80 prosenttia viljelysmaista ja tuottavat 60 prosenttia maailman elintarviketuotannosta. Nämä järjestelmät ovat vahvasti riippuvaisia tehokkaista maaperän kosteudenhallintakäytännöistä.
- Kastelujärjestelmät käyttävät 70 prosenttia maailman makeasta vedestä ja muodostavat 20 prosenttia viljelysmaista.
Maaperä ja vesi ovat toisiinsa liittyviä luonnonvaroja, jotka tarvitsevat yhteistä hallintaa
- Maaperän terveys sekä veden laatu ja saatavuus liittyvät toisiinsa.
- Kestävä maaperän hoito parantaa maatalouden veden saatavuutta. Terveellä, orgaanisella aineella rikastetulla maaperällä on ratkaiseva rooli vedenpidätyksen ja saatavuuden säätelyssä.
- Laadukkaan veden tehokas käyttö, lannoitteiden ja torjunta-aineiden kestävä käyttö, asianmukaisten kastelumenetelmien käyttö, salaojitusjärjestelmien parantaminen, pumppauksen valvonta sekä maaperän ja pohjaveden suolapitoisuuden seuranta ovat olennaisia kestävässä maataloudessa.
- Kestävä maaperänhoito on avainasemassa veden tuottavuuden parantamisessa kastelujärjestelmissä.
Väärät maaperä- ja vesihuoltokäytännöt vaikuttavat maaperän eroosioon, maaperän biologiseen monimuotoisuuteen, maaperän hedelmällisyyteen sekä veden laatuun ja määrään
- Veden niukkuus johtaa maaperän biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Huuhtoutuminen ja rehevöityminen johtavat biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen vesistöissä.
- Torjunta-aineiden ja lannoitteiden huono hallinta ei uhkaa vain maaperän ja veden laatua, vaan aiheuttaa myös merkittäviä riskejä ihmisten terveydelle ja ekosysteemeille.
- Huonot kastelu- ja kuivatuskäytännöt ovat eräitä tärkeimpiä maaperän suolaantumiseen vaikuttavia tekijöitä.
- Merenpinnan nousu lisää maan menetystä, mikä lisää maaperän suolaantumisen ja hapettumisen riskiä, mikä voi vaikuttaa kielteisesti maatalouden tuottavuuteen.
Maaperän ja vesien suojelu edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista
- Parannettu maaperän ja vesien hallinta parantaa maan kykyä kestää äärimmäisiä ilmasto-ilmiöitä, kuten kuivuutta, tulvia ja hiekka-/pölymyrskyjä.
- Integroidut maaperän ja vesien hallintakäytännöt tarjoavat tärkeitä ekosysteemipalveluita, jotka tukevat elämää maan päällä ja lisäävät ekosysteemien kestävyyttä.
- Terve maaperä toimii hiilinieluna sitomalla hiiltä ilmakehästä ja myötävaikuttaen siten sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen että sen hillitsemiseen.
Lähteet ja lisätiedot:
FAO: World Soil Day, 5 December
Maaperä kuntoon
International Union of Soil Sciences
UN: World Soil Day 5 December
Suomen YK-liitto: Kansainvälinen maaperäpäivä
Wikipedia: International Year of Soil