Vakiintunut liputuspäivä 5.2.
Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) on Suomen kansallisrunoilija. 5.2. on Runebergin syntymäpäivä. Runebergin tunnetuin teos on vuosina 1848 ja 1860 ilmestynyt Suomen sodasta (1808-1809) kertonut 'Fänrik Ståls sägner' eli Vänrikki Stoolin tarinat. Suomen sota oli yksi ns. Napoleonin sodista. Teoksessa on 35 runoa ja niistä ensimmäinen on 'Vårt land' eli Maamme. Fredrik Pacius laati runoon sävellyksen 1848 ja se sai ensiesityksensä Kumtähden kentällä samana vuonna. Laulu suomennettiin Julius Krohnin johdolla vuonna 1867 ja siitä tuli Suomen kansallislaulu.
Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804. Runeberg alkoi opiskella latinaa ja kreikkaa Turun yliopistossa tultuaan ylioppilaaksi vuonna 1922. Hän toimi samalla kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä. Täällä hän tutustui Suomen luontoon ja tavallisen kansan elämään. Hän sai kuulla myös tarinoita hiljan päättyneestä Suomen sodasta (1808-1809). Kun lähes koko Turku paloi vuonna 1927, siirtyi Turun yliopisto Helsinkiin ja Runeberg seurasi mukana.
Runeberg kuului Lauantaiseuran (Lördagssällskapet) perustajiin ja sen kantaviin voimiin. Seurassa keskusteltiin politiikasta, filosofiasta ja taiteesta. Seuran perustivat vuonna 1830 Helsingin yliopiston opiskelijat ja nuoret opettajat. Se kokoontui lauantaisin jonkun jäsenensä luo. Seuraan kuuluivat Runebergin lisäksi mm. Fredrik Cygnaeus, Elias Lönnrot, J. V. Snellman, Sakari Topelius. Olivatpa mukana myös Fredrik Tengström ja hänen sisarensa Fredrika Tengström, jotka olivat Runebergin pikkuserkkuja.
Runeberg meni 1831 naimisiin Fredrika Tengströmin kanssa. He muuttivat Porvooseen vuonna 1837. Tämän jälkeen myös Lauantaiseuran toiminta hiipui. Runebergin puoliso Fredrika Runeberg (o.s. Tengström) oli merkittävä suomalainen kirjailija ja naisasianainen.
Runebergin tunnetuin teos on vuosina 1848 ja 1860 ilmestynyt 'Fänrik Ståls sägner' eli Vänrikki Stoolin tarinat. Teos kertoo vuosien 1808-1809 Suomen sodasta.
Suomen sota käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä. Taustahahmona vaikutti Napoleon, Suomen sotaa pidetään yhtenä Napoleonin sodista (1803-1815).
Venäjä ja Ranska olivat vuonna 7.7.1807 Tilsitin rauhassa sopineet, että Venäjä tarvittaessa hyökkää Suomeen ja pakottaa Ruotsin liittymään Napoleonin vuonna 1806 julistamaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kohdistuneeseen kauppasaartoon. Tämä kauppasaarto tunnetaan nimellä mannermaasulkemus.
Venäjän aikomuksena ei ollut siis alunperin valloittaa köyhää Suomen aluetta, josta se ei ollut kovin kiinnostunut. Lopulta niin kuitenkin kävi. Suomen sota päättyi 17.9.1809 Haminan rauhaan, jossa Ruotsi menetti koko Suomen ja Ahvenanmaan Venäjälle. Voidaan ajatella, että hallinnollisena yksikkönä Suomi syntyi Haminan rauhansopimuksen myötä. Tätä ennen Suomi oli ollut osa Ruotsia.
Vänrikki Stoolin tarinat voimisti kansallistunteen heräämistä 1840-luvulla. Siinä on 35 runoa ja niistä ensimmäinen on 'Vårt land' eli Maamme. Tähän ensimmäiseen runoon Fredrik Pacius teki sävellyksen vuonna 1848. Laulun esitti ensimmäisen kerran Akademiska Sångföreningen Kumtähden kentällä nykyisessä Helsingissä, Toukolassa, 13.5.1848. Vårt land suomennettiin vuonna 1867 Julius Krohnin johdolla. Maamme-laulusta tuli Suomen kansallislaulu.
Runebergin 50-vuotisjuhlia vietettiin Pietarsaaressa 5.2.1854 ja sitä voidaan pitää ensimmäisenä Runebergin päivän viettona.
YLE: J.L. Runebergin päivä 5.2.
Wikipedia: Johan Ludvig Runeberg
Wikipedia: Suomen sota
Wikipedia: Napoleonin sodat
Wikipedia: Lauantaiseura
Wikipedia: Vänrikki Stoolin tarinat
Wikipedia: Maamme