Uudenvuoden ajankohta ei ole aina ollut talvipäivänseisauksen yhteydessä, vaan sitä on vietetty myös syys- ja kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen yhteydessä. 1. tammikuuta valikoitui vuoden ensimmäiseksi päiväksi, sillä silloin Rooman konsulit astuivat virkaansa. Myös Jeesuksen ympärileikkauksen kerrotaan tapahtuneen 1. tammikuuta.
Uudenvuodenpäivä on vuoden ensimmäinen päivä eli 1. tammikuuta. Sitä edeltävä päivä on uudenvuodenaatto. Vuosi vaihtuu näiden päivien välissä keskiyöllä.
Muinaiset babylonialaiset viettivät vuodenvaihdetta kaksi kertaa vuodessa, kevätpäiväntasauksen aikaan maaliskuussa ja syyspäiväntasauksen aikaan syyskuussa. Egyptissä vuosi taas alkoi kesäpäivänseisauksesta eli juhannuksen tienoilta.
Roomalaisten vanhassa kalenterissa vuosi alkoi maaliskuusta johtuen sille kuulle osuvasta kevätpäiväntasauksesta. Roomalaisten vanha vuosi käsitti vain kymmenen kuukautta, mikä näkyy edelleen esimerkiksi viimeisen kuukauden nimessä 'December'. Se tarkoittaa kymmenettä kuukautta. Tammi- ja helmikuun talviaika oli vanhan roomalaisen kalenterin ulkopuolista aikaa.
Julius Caesar (100 eaa.-44 eaa.) otti Roomassa käyttöön juliaanisen kalenterin. Aiemmin käytössä olleessa kalenterissa oli ollut käytössä karkauskuukausia, joilla vuosi oli saatu vastaamaan auringon kiertoa. Näitä karkauskuukausia oli kuitenkin lisätty sattumanvaraisesti. Jotkut poliitikot olivat lisänneet karkauskuukausia lykätäkseen vaaleja ja pidentääkseen omaa valtakauttaan. Caesar antoi kalenteriuudistuksen tähtitieteilijä ja matemaatikko Sosigenes Aleksandrialaisen tehtäväksi. Kävi ilmi, että Roomassa vuosi oli ollut kolme kuukautta edellä aurinkovuotta.
Juliaaninen kalenteri alkoi tammikuun 1. päivä ja vuodessa oli 365 päivää. Tammikuun 1. päivä tuli siitä, että tuolloin Rooman konsulit astuivat virkaansa. Sosigenes oli laskenut, että aurinkovuodessa olisi 365,25 päivää ja näin joka neljäs vuosi eli karkausvuosi lisättiin helmikuun loppuun karkauspäivä, mikä tasoitti tilanteen.
Jeesuksen ympärileikkauksen kerrotaan tapahtuneen myös 1. tammikuuta. Juutalaiset ympärileikkaavat poikalapset kahdeksan päivän ikäisinä. Syntymäpäivän katsotaan olevan ensimmäinen päivä. Kun Jeesus syntyi 25.12., oli hän juutalaisessa laskutavassa kahdeksan päivän ikäinen 1.1.
Juliaanisessa kalenterissa oli kuitenkin se virhe, että todellisuudessa aurinkovuosi oli noin 11 minuuttia lyhyempi. Tämä johti siihen, että juliaanisen kalenterin vuosista kertyy 128 vuoden kuluessa yksi päivä liikaa. Tästä johtuen katoliset maat siirtyivät vuonna 1582 gregoriaaniseen kalenteriin. Sen määräsi paavi Gregorius XIII.
Gregoriaanisessa kalenterissa karkauspäiviä lisättiin edelleen joka neljäs vuosi karkausvuotena, mutta poikkeuksena sataluvun vuosista vain neljällä jaolliset ovat karkausvuosia. Eli esimerkiksi 1600 oli karkausvuosi. 1700, 1800 ja 1900 eivät olleet. 2000 taas oli karkausvuosi.
Gregoriaanisen kalenterin muutoksilla kalenterivuosi täsmää aurinkovuoteen jo varsin hyvin. Nykyään lisätään aina silloin tällöin karkaussekunteja, jotta kalenteri pysyisi aurinkovuoden tahdissa.
Wikipedia: Uusivuosi
Wikipedia: Roomalainen kalenteri
Wikipedia: Juliaaninen kalenteri
Wikipedia: Gregoriaaninen kalenteri